Akupunktio / Lasersähkö akupunktio


Akupunktuuuri hoidoista on tullut merkittävä fysioterapeuttien käyttämä hoitomuoto tuki- ja liikuntaelin vaivoihin kuten kipuun särkyyn sekä lihasten että koko kehon rentouttamiseen.
Hyviä hoitotuloksia saadaan myös erilaisten stressi oireistojen ja unihäiriöiden hoidossa. Hoitokerrat määritellään potilaan tilanteesta riippuen, usein 1-2 kertaa viikko, yhteensä 5-10 hoitokertaa. Akuuteissa vaivoissa jo muutama hoitokerta voi antaa avun.
Akupunktuuri hoitoon liittyy usein myös myönteisiä oheisvaikutuksia, kuten unen laadun, vastustuskyvyn ja aistitoimintojemme parantuminen, stressin ja ummetuksen häviäminen, hormonitoiminnan normalisoituminen ja allergia oireiden väheneminen.






Laserakupunktio 6 vaikutustapaa

1. Analgesia - särkyjen hoito

On todettu, että tiettyjen akupunktiopisteiden ärsytys lisää endorfiinien tuotantoa. Samoin myös on todettu, että sekä enkefaliinien että serotoniinin ja noradrenaliinin tuotanto nousee. Nämä toimivat epäsuorasti kipuimpulssin etenemistä estäen, estämällä neurotransmittereiden eli impulssia välittävien aineiden syntyä.

Kipuelämykseen voivat johtaa monenlaiset ärsykkeet; mm. kemialliset sekä paine- ja lämpötilaärsykkeet. Tavallisesti on kyse voimakkaista ärsykkeistä, jotka uhkaavat tuhota tai jo tuhoavat kudosta. Kipureseptorit ovat vapaita hermopäätteitä joita ärsyttävät mm. aineet joita vapautuu vahingoittuneista soluista. Kudosten hapenpuute (iskemia) johtaa myös kipuaistimukseen.

Kipu johtuu elimistön ääriosista, periferiasta, keskushermostoon kipurataa pitkin. Kipurata muodostuu ennen kaikkea kolmesta osasta: hermosäikeistä, jotka johtavat periferiasta selkäytimeen; selkäytimessä kulkevasta radasta, joka johtaa aivojen thalamusosaan; yhteydestä thalamuksen ja aivokuoren välillä. Selkäytimessä on myös kipuärsykkeiden kulkua estävä järjestelmä. Myös aivokuoresta ja thalamuksesta tulee selkäytimeen kipuärsykkeiden johtumista estäviä vaikutuksia. Laskevat hermoradat voivat jo selkäytimessä estää kipuimpulssien etenemistä nousevassa kipuradastossa. Toisaalta eston voivat saada aikaan myös viereisissä nousevissa hermoradoissa etenevät sensoriset hermoimpulssit. Ärsyttämällä paksuja myeliinisoituneita kosketus- ja painehermosyitä voidaan vähentää kipuimpulsseja selkäytimen synapseissa.

Selkäytimen takimmainen hermosyy vapauttaa neurotransmitteri P:tä. Tämä aine kiihdyttää postsynaptisten hermosolujen potentiaalia siten siirtäen kipuimpulssin seuraavalle neuronille. Nämä samat neuronit tuottavat myös enkefaliineja jotka estävät tämän aine P:n tuotantoa. Enkefaliineja muodostuu myös keskiaivojen Raphemekanismin soluissa.

Enkefaliinit sitoutuvat hermopäätteiden opiaattireseptoreihin, osittain depolarisoiden hermopäätteen solukalvon, siten estäen solulle tulevan ärsykkeen etenemistä. Toisin sanoen, tarvitaan voimakkaampi kipuärsyke ennenkuin se pääsee jatkamaan matkaansa kipurataa pitkin. Enkefaliinit estävät myös asetyylikoliinin ja glutamaatin (neurotransmitteriaineita) vapautumista, siten myös vähentäen vastaanottajasolun saamaa hermoärsykettä.

Endorfiinit vapautuvat verenkiertoon aivolisäkkeestä jossa ne ovat Beta-lipotropiini -muodossa. Tämä 91 aminohappoa pitkä ketju hajoaa usealla eri tavalla muodostaen erilaisia peptidejä joilla on hyvinkin erilaiset vaikutustavat.

Koko peptidiketju kuin myös gammalipotropiini -osa (1-58) kiihdyttää rasva-aineenvaihduntaa.

Beta-melanotropiini (41-58) -osa vaikuttaa ihon pigmenttiin.

Beta-endorfini (61-91) -osa on hyvin voimakkaasti analgeettinen peptidi joka estää kipuimpulssin etenemistä. Saman, tosin heikomman, vaikutuksen omaa Alfa-endorfiini (61-76).

Endorfiinin toiminta on epäsuora, eli se ei vaikuta suoraan vastaanottajahermosoluun, vaan estää neurotransmittereiden (asetyylikoliini, glutamaatti ) syntyä, siten estäen postsynaptista hermoa saamasta ärsykettä niin vahvana tai laisinkaan.

Bruce Pomeranzin mallin mukaan endorfiini sitoutuu opiaattireseptoreihin eksitoivassa neuronissa osittain depolarisoiden solukalvon, siten vähentäen saapuvan ärsykeimpulssin kokonaisvaikutusta hermopäätteeseen, ja vähentäen neurotransmittereiden vapautumista, jotka ovat riippuvaisia neuronin päätteen kokonaispolarisaatiosta. Tämä systeemi toimii selkäytimessä ja aivoissa.

2. Sedaatio - rauhoittava vaikutus

Aivofilmissä nähtävät aivoaallot ovat pääasiassa aivokuoren pintakerroksissa olevien hermosolujen ja dendriittien välisiä sähkömagneettisia purkauksia. Neuronin solutuman ja dendriitin välillä on jatkuvasti vaihteleva dipolinen kenttä. Dendriitit ovat samansuuntaisia ja alueittain samalla tavalla varautuvia. Kun dendriittien yhteisvaraus on negatiivinen, solutuma on silloin hypopolarisoitunut eli se on herkästi kiihdytettävissä ja valmiina ottamaan viestejä vastaan. Kun dendriittien yhteisvaraus on positiivinen, sooma on hyperpolarisoitunut ja tarvitsee erittäin voimakkaan ärsykkeen reagoidakseen. Aivoissa toimivien välittäjäaineiden puuttuminen tai liiallinen esiintyminen saattavat siten olla myös aivofilmistä nähtävissä. Ärsykkeiden välittymistä helpottavat asetyylikoliini, serotoniini ja joissakin tapauksissa myös noradrenaliini. Välittymistä estävät dopamiini, gamma-aminobytuurihappo (GABA), endorfiinit, enkefaliinit ja noradrenaliini.

Aivofilmeistä on todettu, että beta- ja theta-aaltojen määrä vähenee akupunktion aikana. Beta-aaltoja yleensä esiintyy silloin kun ihminen on toiminnassa ja ne lisääntyvät hermoärsytyksen myötä. Theta-aallot ovat yleisiä lapsilla ja henkisestä ylirasituksesta kärsivillä aikuisilla. Liiallinen theta-aaltotoiminta on yleensä merkki hermostuneisuudesta tai mahdollisesta aivotoiminnan häiriöstä. Siksipä akupunktiolla on saatu kohtalaisen hyviä tuloksia aikaan unettomuuden, hermostuneisuuden, hysterian, ahdistuneisuuden ja jopa tietyntyyppisten epilepsioiden hoidossa.

3. Homeostaasi - elimistön tasapainoinen toiminta

Elimistön toiminnan normaali tasapaino säilyy autonomisen hermotoiminnan eli sympaattisen ja parasympaattisen hermoston ja endokriinisen eli umpieritysrauhasten toiminnan vaikutuksesta. Tutkimukset osoittavat, että akupunktio vaikuttaa mm. asetyylikoliinin, adrenaliinin, serotoniinin, endorfiinien ja enkefaliinien tuotantoon. Nämä vuorostaan vaikuttavat sekä hermoimpulssien kulkuun, siten siis autonomisen hermoston toimintaan, että umpieritysrauhasten toimintaan eli hormonitoimintaan. Ne säätelevät mm. sydämen lyöntitiheyttä, hengitystä, lämmöntuotantoa, unikiertoa, ruokahalua, veren happo/emäs -tasapainoa ja lihastonusta.

4. Immuunimekanismi

Leukosyyttien määrä laskee 30 minuutin sisällä siitä kun akupunktiopisteiden ärsytys on aloitettu, 13,6 kuutiomm :sta 12,3 kuutiomm: iin. Kolmen tunnin sisällä kuitenkin nämä arvot nousevat 22,6 kuutiomm:iin josta ne ne hiljalleen taas laskevat takaisin lähes alkuperäisiin lukemiinsa n. 7-8 tunnin kuluttua. Myös on todettu, että erityisesti neutrofiilien määrä nousee huomattavasti suhteessa muihin leukosyytteihin, lisääntyen n. 23%:sta n. 51.7 %:iin 1.5- 2.5 tunnin sisällä. Näiden suhteellinen määrä ei myöskään laske kovin nopeasti, vaan ne pysyvät korkeina 3-10 vuorokautta.

Neutrofiilit sisältävät defensiinejä, aminohappoja, joilla on laaja antibioottinen vaikutus bakteereja, sieniä ja viruksia vastaan.

5. Psyykkiset tekijät

Pelkän sedaation lisäksi on todettu, että akupunktio vaikuttaa myös aivojen verenkiertoon ja aineenvaihduntaan. Esimerkiksi dopamiinin määrien on todettu nousevan aivoissa huomattavasti akupunktion jälkeen. Parkinsonin taudissa vaurioituu substantia nigrasta (mustatumakkeesta) tyvitumakkeisiin nouseva katekolamineja välittäjäaineina käyttävä adrenerginen hermorata asteittain. Tätä seuraa adrenergisen ja kolinergisen järjestelmän tasapainon häiriintyminen tyvitumakkeiden alueella.

Katekoliamiinit, mm. dopamiini ja noradrenaliini muodostuvat tyrosiinista, josta myös muodostuu kilpirauhashormoneja, tyroksiinia ja tri-iodotyrosiinia. Tyrosiiniin liitetään vettä tyrosiini- hydroksylaasin avulla, jolloin syntyy L-dopaa. Tyrosiinihydroksylaasi toimii hitaammin kuin muut katekoliaminien muodostukseen liittyvät entsyymit. Siten se määrää katekoliaminien tuottonopeuden. L-dopa muutetaan edelleen dopamiiniksi ja dopamiini noradrenaliiniksi. Dopamiini ja noradrenaliini pystyvät negatiivisen palautteen kautta säätelemään omaa muodostumisnopeuttaan estämällä tyrosiinihydroksylaasin toimintaa, paitsi silloin jos jostain syystä itse tyrosiinin määrä on huomattavasti laskenut. Tyrosiinin määrä voi laskea häiriintyneestä aminohappobiosynteesistä, ravintoaineiden puutteellisesta saannista tai tyrosiinin suhteellisesta liiallisesta käytöstä kilpirauhashormonien tuotantoon.

Tyrosiini muodostuu välttämättömästä aminohaposta, fenylalaniinista. Fenylalaniini hydroksiloituu entsyymin avulla tyrosiiniksi. Niille, joilta tämä fenylalaniini- hydroksylaasientsyymi puuttuu, on tyrosiini välttämätön aminohappo, eli heidän elimistönsä ei sitä pysty tuottamaan, vaan se on saatava ravinnosta. Tietyllä tavalla solutoimintaa ärsyttämällä voidaan lievästi kiihdyttää aminohappo- aineenvaihduntaa. Tämä voisi myös selostaa esimerkiksi, miksi akupunktio vaikuttaa tiettyihin psyykkisiin vaivoihin, lieviin kehitys- häiriöihin ja parkinsonismiin, jossa aivojen dopamiinipitoisuus on laskenut.

6. Motorinen palautuminen

Akupunktiolla pystytään kiihdyttämään halvaantuneen alueen hermotoimintaa ja siten myös aktivoimaan tai elvyttämään motoneuronien toimintaa. Nämä ovat selkäytimen etusarvissa sijaitsevia tahdonalaisiin lihaksiin päättyvien selkäydinhermojen runko-osia, ja niihin päättyvät isoaivokuorelta ja aivorungosta alkavat motoriset radat. Tietyntyyppisen sähköärsytyksen on todettu hidastavan vaurioituneen hermoradan ja sen hermottaman lihaksen rappeutumista, ja nopeuttavan hermoradan uusiutumista.




Osteopatia